19. lokakuuta 2014

Kauneus


Syksyn kauneus tuli esille Kolilla. Keltaiset puut, haparasti jäätynyt järvi ja -5°C astetta pakkasta. Auringon säteet ja raikas ilma. Siitä on todellinen syysloma tehty. Kierrettiin noin 10km lenkki yhteensä, kavuten mäkiä ylös ja alas. Oli kivikkoo ja polkuu, mut kaikista tehokkain oli nousu eräälle vaaralle ku ainakin 300 metriä oli pelkkää jyrkkää nousua. Tuskalliselta se tuntu, mut heti ku pääs ylös, istuuntu auringon paisteeseen ja näki sen maiseman.. Oli sanaton ja halus vaa nauttii hetkestä. Koska lapin reissu ei toteutunu, niin ompa retkeily nälkää ruokittu edes hieman. Toisaalta se nälkä vaa kasvo ku ihasteli noita näkymiä. Vielä joskus sinne tuntureille tuun! se on varmaa..

IMG_9205_Fotor

IMG_9229_Fotor

GOPR9309_Fotor

G0029261_Fotor

IMG_9203_Fotor

IMG_9322_Fotor

IMG_9365_Fotor

IMG_9351_Fotor

Haluun sanoo tuosta rististä sen verran, että heti ku näin sen tuntu siltä et miun hääkuva tulee olemaan jossain tallasessa maisemassa. Jossain luonnossa, ei joen rannalla tai laiturilla. Siinä kuvassa on kallio, metsä ja syksy. Pitsinen, koristeellinen, luonnonvalkone häämekko.. 
Haaveilua, mut sehän on aina sallittua.

IMG_9321_Fotor

IMG_9432_Fotor

Alaska on kyl tehny selväks, ett tykkää järsiä.. Unohdin ruotsin kirjan häkin päälle, ja tässä tulos. Herra kävi vähän maistelemassa miltä ruotsin oppi maistuu.. Samalla reissulla se oli vetäny yhen ponnarinki mukanaan häkkiin ja tyytyväisenä mutusteli sitä osiks. Nyt häkin päällys on tyhjä ja sellasena myös pysyy. Saapi pelkät omenapuun oksat kelvata tästä eteenpäi.

Tää syysloma on menny lorviessa, pitkästä aikaa oon antanu ihelleni aikaa. Joululomalla jos sitte taas olisin ahkera ja tekisin töitä. Lauantaista tiistaihin olin lähinnä vaan kotona, kävin koirien kans pitkillä lenkeillä, kahoin elokuvia ja sitä rataa (laiskottelinjossuoraansanotaan). Keskiviikkona shoppailin ystävän kanssa päivän, käytiin kahtoo mielensä pahoittaja ja syötiin hyvää ja tulista ruokaa. Kyllä, kävin kahtomassa sen elokuvan uudestaan, eikä haitaanu yhtään. Se on edelleen vaan nii symppis leffa. Ostin taas uuden hatun kokoelmaan. Beige villakangas hattu, ootan innolla et pääsen käyttämään. Enää puuttuu se viininpunanen mist oon haaveillu. Lisäks ostin sillä reissulla polvisukat, farkut ja rustokorun. Olin onnelline korusta, mut mitäpä miun tuurilla sille kävi. Tapit kierty jo seuraavana päivänä ihestään pois paikoiltaan. Nyt siinä on tavalline korvis. Raah.. Torstai meni Venäjällä seikkailessa, perjantai päivä Kolilla ja ilta kavereieden kans ulkona. Lauantaina nukuin ja kävin töissä. Sunnuntai on tässä ja nyt. Kohta on pakko lähtee ulos enne ku hämärtyy, siellä on satanu lunta kokonaise päivän. Kohta tulee hyytävät pakkaset, hankiaiset ja joulu.. Ihana ihana joulu.

Vielä kertomisen arvosta on, ett tää tyty alotti judon. Tai no kävin ekoissa harkoissa jo 3 viikkoo sitte, mut nyt tuntuu siltä et tulee käytyy jatkossaki, useesti. Miul on oma outo valkone pukuki jo. Outo siks koska sen pukemiseen en oo vieläkää tottunu..  Ja tatamillaki oon vieläki semmone kömpelö heiteltävä ja kimisevä sätkynukke, mut eiköhä siihenki viel muutos tule. Parasta siin on se ett oon saanu tavata uusii ihmisii ja se on ihan hemmetin kehittävää kropalle..
Oon nii kiitolline et äiti puol pakotti miut menemään ensimmäisii treeneihi.

IMG_9382_Fotor   IMG_9416_Fotor

IMG_9420_Fotor

Eveliina, 
joka on itsevarmempi ihmine ku koskaan enne!

12. lokakuuta 2014

But first let me take a dog selfie 2

Eilen illalla päätin et haluun pitkästä aikaa ottaa kuvia koirien kanssa. Ajatuksissa miula oli täydelline idyyli syksyne tausta jossa mie ite oisin nätisti Manun ja Elvikse välissä istumassa. Jep.. No se ei sit menny ihan niin ja 212 kuvasta olin tyytyväine vaa tuohon ensimmäiseen.. Manun kanssa luovutin melkei alkuunsa, ei se huligaani halunnu istuu miu vieressä, saati olla paikallaa ees 2 sekunttia. Otin mie mukaan kaks lihapalaa, josta ei ollu kyl myöskää yhtää apua. Elviskään ei ollu niin helppo mitä ehkä eka kuva antaa olettaa. Joka viidennen kuvan jälkeen se makoili selällään pää miu sylissä ja jalat ilmassa. Hupsuja.. Mut myös nii herttasia.
Hyvän koira kuvan resepti on paljon kuolaa, kaks koiraa joista toiseen menettää ehkä hermonsa, runsas annos kärsivällisyyttä ja hymy. Kärsivällisyys tais olla enite koitolla... Jos osaisin sensuroida tarpeeks hienosti näyttäsin teille videon minkä pikkuveli kuvas salaa.. Tiivistetysti videossa Elvis tekee omiaan kierie maassa, ku mie raivoon vieressä lihatikku kädessä miten kameraa pitäs käyttää.. Ei kaunista, eikä todellakaan sivistävää, mutta eiks kaikilla oo joskus vähä huonompia päiviä millo ei jaksas epäonnistumisia.. No loppuje lopuks molemmat naurettiin kuville, helposti sitä huomaa kui naurettavista asioista menettää hermosa.. 

IMG_9041_Fotor

IMG_9142_Fotor   IMG_9147_Fotor

IMG_8974_Fotori

IMG_8967_Fotor

IMG_9013_Fotor

IMG_8949_Fotor

IMG_9153_Fotor

Eveliina,
joka omistaa kaks rölli koiraa

7. lokakuuta 2014

Alaska

Odotus on palkittu!
Saanko esitellä, tässä on herra Alaska. 2 vuotias chinchilla uros, jonka kävin adoptoimassa eilen illalla. 2 tunnin varoitus ajalla päätin hankinko kaverin itselleni ja ei sitä tarjousta voinu olla hyväksymättä. Täällä päin nii harvoin näihi törmää. Yhden illan ja yön tutustumise aikana voin todeta että herra on melko rasavilli ja utelias tapaus. Kello yhden aikaan yöllä heräsin kauheeseen paukutukseen, ku Alaska leikki poraa kopan katolla. Ainaki hampaitte terotus on lempparipuuhaa sekä akrobatia häkin tasoilla.. Aamulla enne kouluun lähtöö päästin sen vapaaks huoneeseen. Kovasti se kävi aina nurkan kerrallaan tutkimassa ja palas sit pomppien takas omenapuun oksalle istumaan. Ihanaa et pitkästä aikaa on taas joku pieni lelliteltävä otus seurana.. Saa nähä miten tulevaisuudessa sit Elvis oppii elämään tän yö hirmun kanssa..

IMG_8903_Fotor

IMG_8888_Fotor

IMG_8891_Fotor

Eveliina,
jolla on vapaatunti

5. lokakuuta 2014

Nauraen kuljen kuin kuningas mä oisin

Heippa ihmiset!
Mitä miulle kuuluukaan? Blogissa on ollu melkei 2 viikkoo jo hiljasta, mutta sain taas motivaation palata takasin tän koneen ääreen hiomaan kuvia katsottaviks ja naputtelemaan totuuksia.

Kävin pitkästä aikaa järvellä viimeviikolla lenkillä, ja kun kerran sielä kävin niin oon sen jälkeen käyny 4 kertaa uudestaan. Siit on alkanu tulla vakio pysäkki eniten sen takia, että rapatassut saa peseytyy ja pärskii vapaana vedessä. Ranta on onneks rauhalline aina syksysin, ni ei tarvii pelätä et jotakuta häirihtis kahen nallen läsnäolo. Nyt kuitenki perjantai jälkeen en oo uskaltanu poistuu yleisiltä teiltä metsäreiteille, koska 4 kilometrin päässä susilauma oli vieny 3 lammasta. Seuraavana päivänä tuli otsikot, että 2 aikuista ja 2 pentuu vaeltelee alueella. Tää nelikko oli vieny lampaat aamu valosalla ja viel kaikelisäks 150 metrin päästä kotipihaa. Voitte miettii kui rohkeita ja etenki nälkäsiä hukkia ne oli. Sikspä yks: en poistu asutukse läheltä ja kaks: en mee pimeellä enää kauemmaks ulos. Toisaalta, näitä susi otsikoita on tääl kyl joka syksy. Aina ne vie yhen koiran sieltä ja lampaan täältä. Miun rehelline näkökulma on että tommoset yli rohkeet kesyyntyneet sudet pitäs määrätä metätettäväks, jottei maajussie tarvii paimeniks ruveta omille laumoilleen. Mut sit on nää ihmiset jotka huutaa et: Sutta ei saa tappaa!! Sanotaan pokkana että myö ollaan niitä jotka vie ruuan mehästä ja asetutaan asumaan niide reviirille. Mutta realistisesti nää ihmiset on niitä Pirjoja ja Pekkoja jotka huutelee betoni kaupunkie kerrostaloista, jossa sillo tällö ikkunasta saattaa näkyy city kani.

Mut tää on miu mielipide. 
2014-10-03 06.49.58 1

2014-09-28 10.55.06 1                  2014-09-28 10.56.09 1

2014-10-03 04.50.33 1     2014-10-03 04.50.57 1    2014-09-28 03.02.23 1

Lukio jatkuu ja äidinkielessä tuli tehtäväks lukee 2000-luvun kirja. Lainasin intopiukeena Tuomas Kyrön mielensä pahoittajan. Tarkotus oli lukee se muutenki ajan salliessa. Tää kiinnostus kirjaan lähti siitä, että kävin pari viikkoo sitte kahtomassa elokuva version. Mie oon ihan puhtaasti ensinnäki kotimaiste elokuvie ystävä ja tää leffa kyl ylitti odotukset viel korkeemmalta mitä luulin. Ehkä merkitystä nosti eniten se että päähenkilö muistutti erästä hyvin läheistä henkilöö miun lapsuudessa. Sen kautta siihen ajatusmaailmaan, joka oli nii ylisuomalainen pysty samaistumaan vielä enemmän. Leffan aikana nauratti ja välillä itkettiki. En vaa kertakaikkiaa muista millo oisi kahtonu näi hyvän elokuvan. Kirjanki luin 2 päivässä. Miun lempi kohta oli jossa päähenkilö totesi että:" Minä olen odottanut kahden pyhän peräistä linjurivuoroa kaksi vuorokautta eikä sitä silti tullut, koska se linja oli lakkautettu 1964. Silloin oli vuosi 1972." En tiedä mikä siin kohassa on nii herttasta, sen ku näkee eka elokuvissa ja sit voi kuvitella sen kaiken uudestaa kirjassa niin on vaa ihan fiiliksissä. 
Suosittelen teitä kaikkia kahtomaan sen elokuvan! Siitä ei voi olla tykkäämättä.

Kaiken tän The Sims 4 hehkutuksen keskellä, miulle ihelleniki nous kuume. Odotukset katossa menin  nettiin ehtimään edullisinta kappaletta ja sit törmään jokasessa levykkeessä "No MAC" tekstiin... MIKSI? Sanokaa miulle, että jos joka maassa Mac koneet on arvostettuja ja melkei kaikki amerikkalaiset bloggaajat ja vlogaajat omistaa sellasen, ni miks ne ei tee sitä versioo samointei myös applen koneille.. Olen pettynyt ja tympäytynyt.. Sikspä lohutin itteeni kaivamalla miu 3 version tietokonee uumenista. Kyl toi menettelee, mut uudemman ostan heti ku saan..
Mut älkää käsittäkö väärin, en mie ihan kauhee pelifriikki oo..
IMG_8716_Fotor

IMG_8718_Fotor

Tie pohjoiseen oli pakko kattoa. Moni varmaan on kahtonu Vain elämää ohjelmaa ja jos ei ni ainaki kuullu kaikkialta sitä hehkutusta Loirista. Ihe tykästyin täysin siihen sarjaan, ensinnäkin siks että koko ohjelman paras tuotantokausi on tässä ja että Samuli Edelman on selkeesti porukan hurmaavin. Oon kyl ensimmäisenä ostamassa lippuja ohjelman konserttiin jos se järjestetään. Kahoin kyseise leffan ystävän kanssa ja oltiin kyl molemmat sitä mieltä et se oli aika masentava loppunen..  Vaikka oli siin iha useempiki kohta mis naurahti. Kruunattii sit leffa ilta kahtomalla Kauna heti sen perään. Toteempa vaan et en oo kauhuelokuvie ystävä, kuka sairas niitä ees kirjottaa? 
Nukuin seuraavan yön huoneen ovi auki.. ihan vaa siis varuilta..
IMG_8802_Fotor

Alku syksyssä on parasta, että marjat ja omenta kypsyy. Loppu syksy on sit se kaunein aika. Vaahterat on ihanan keltasina ja lehtikasat kasvaa puide alla. Aamut on kylmii ja huurteisii ja illat sumusii. Äiti kasvatti kurpitsan kasvimaalla, jota ei sit loppujelopuks kukaa kerenny syömää. Koirille kyl maistu, etenki Manulle. Piti taas esittää et ite söin sitä olevinaan ensi jotta luotti ruuan kelpaavaks. Lehmie laidun kausiki alkaa olla ohi. Kohta vois jo lumi tulla. Tänä vuonna aion lasketella. Saa nähä miten huonoks oon muuttunu 2 vuoden tauon jälkeen. Lasten pikkurinteet, täältä tullaan!! Ja Jouluki tulee taas, pääsee ostelemaan lahjoja. Toivon sydämmestä et tää joulu ois lumivalkee ja pakkanen kirvelis poskipäissä. Viime talvi oli nii huono.. Ikävöin lapsuude talvikelejä ku lumikinokset oli nii korkeita et koulunpihalla rakenneltiin lumimajoja joka nurkkaan. 

IMG_8842_Fotor

IMG_8872_Fotor
IMG_8730_Fotor

IMG_8795_Fotor

IMG_8870_Fotor

Eveliina,
joka leijuu nostalgia pilvissä.